|
KHO:2019:166
Ympäristönsuojelu – Ympäristölupa –
Luvan myöntämisen edellytykset – Sijoituspaikka –
Varovaisuusperiaate – Vesipuitedirektiivi – Weser-tuomio
– Vesimuodostuman tilan luokitus
Vuosikirjanumero: KHO:2019:166
Antopäivä: 19.12.2019
Taltionumero: 6070
Diaarinumero: 4442/1/18, 4690/1/18, 4809/1/18, 4858/1/18, 4859/1/18,
4887/1/18 ja 4907/1/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:166
Itä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt Finnpulp
Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan
biotuotetehtaan toimintaan Sorsasalossa Kuopiossa. Vaasan
hallinto-oikeus oli, toimitettuaan katselmuksen suunnitellulla
hankealueella, hylännyt haitankärsijöiden ja
ympäristönsuojelujärjestöjen vaatimukset
aluehallintoviraston päätöksen kumoamisesta, mutta
täsmentänyt lupamääräyksiä.
Korkein hallinto-oikeus, toimitettuaan katselmuksen, myönsi
asiassa valitusluvan ja kumosi hallinto-oikeuden ja
aluehallintoviraston päätökset.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ratkaistava,
olivatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset
erityisesti toiminnan vesistövaikutusten kannalta
täyttyneet. Ympäristölupa on
myönnettävä, jos toiminta täyttää muun
ohella ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen
säännösten vaatimukset. Vastaavasti
ympäristölupaa ei saa myöntää, jos
toiminnasta aiheutuisi ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus.
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää,
ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja
toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään
tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää
ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantumisen
merkittävyysarvion lähtökohtana ovat vastaanottavassa
vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka
aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä
kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta.
Vaikutuksia arvioitaessa keskeinen merkitys on niillä
lupamääräyksillä, joilla pilaantumisvaikutuksia
on mahdollista rajoittaa. Samoin toiminnan sijoituspaikka,
tässä tapauksessa erityisesti jätevesien purkupaikka,
vaikuttaa toiminnan sallittavuuteen ja lupamääräysten
vaatimustasoon. Vaikka päästöjä rajoittavat
lupamääräykset olisi mitoitettu parhaan
käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi, lupaa ei
saa myöntää, jos toiminnan päästöt
vesistöön aiheuttavat merkittävää
pilaantumista tai sen vaaraa.
Ympäristönsuojelulailla sekä vesienhoidon ja
merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu
täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi.
Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman
tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa
myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena
pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka
heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulaissa
kiellettynä merkittävänä pilaantumisena tai sen
vaarana on pidettävä sellaista olennaisen
lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa
kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen
laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön
pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten
todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on
otettava huomioon myös varovaisuusperiaate.
Asiassa saatu selvitys osoitti, että Kallaveden ekologista tilaa
kuvaavat kasviplankton-laatutekijän osatekijät olivat
trendinomaisesti heikkenemässä rehevöitymisen vuoksi
siten, että Kallaveden ekologinen tila tai ainakin yksi sen
laatutekijöistä eli kasviplankton oli vaarassa
heikentyä tyydyttävälle tasolle erityisesti, jos
vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä
lisääntyy.
Arvioitaessa ympäristönsuojelulain mukaisia luvan
myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja
muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset.
Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan
hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen
tuottamalla taloudellisella tuloksella.
Kysymyksessä oli kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri
biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa
tonnia sellua vuodessa. Tehdas oli tarkoitus sijoittaa muun ohella
virkistyskäyttöarvoltaan ja
vedenottokäytöltään merkittävän
Kallaveden rantaan noin yhdeksän kilometrin päähän
Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet oli tarkoitus purkaa
Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on
sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen
erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle. Vaikka
Kallaveteen kohdistuva kokonaiskuormitus onkin suurimmaksi osaksi
peräisin hajakuormituksesta, suunnitellun tehtaan aiheuttama
lisäkuormitus vesistöön olisi niin
merkittävää ja pitkäaikaista, että sen
vaikutuksesta vesistön hyvän tilan tavoitteen
säilyttäminen tai saavuttaminen selvästi vaikeutuisi.
Näin ollen toiminnasta yhdessä muun kuormituksen kanssa
olisi vaarana aiheutua ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus.
Asiassa ei voitu riittävästi vakuuttua siitä, että
toiminnasta ei tällä sijoituspaikalla ja lupahakemuksessa
ilmoitetulla tuotantomäärällä koko sen elinkaaren
aikana aiheutuisi jätevesien purkuvesistöön
vesistön ekologisen tilan kehitys huomioon otettuna
ympäristönsuojelulaissa kiellettyä
merkittävää pilaantumista, kun lakia tulkitaan
unionioikeudellisten velvoitteiden ja varovaisuusperiaatteen
edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden
ja aluehallintoviraston päätökset oli kumottava ja
Finnpulp Oy:n lupahakemus hylättävä.
Äänestys 5–2
Ympäristönsuojelulaki 11 §, 20 § 1 kohta, 48
§ 2 momentti, 49 § ja 51 § 1 momentti
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 21
§ 1 momentti
Unionin tuomioistuimen 1.7.2015 antama tuomio asiassa C-461/13 (Bund
für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. vastaan Saksan
valtio; ns. Weser-tuomio) |
