|
Tällaista Lapin maakunnassa:
1. Vuotos-alueelle on maakuntakaava-luonnoksessa
esitetty Kemihaaran allasta - "laillisuuden takaamiseksi"
sentään laillisten päätösten mukainen
tilanne vaihtoehtona eli luonnonsuojelualueet ja maa- ja
metsätalous-alueet. Tähän astihan allasalue on ollut
kartoissa valkoisena plänttinä huolimatta KHO:n
päätöksestä jo vuonna 2002 ja
Natura2000-päätöksestä 2005, ks. arkistosivulta
linkit ko. päätöksiin!
Muistutukset pitää tehdä 31/1/2015
mennessä. Päätöksen tekee Lapin liitto ja kaava
menee sen jälkeen vahvistettavaksi
ympäristöministeriöön. KHO:hon voi vielä sen
jälkeen valittaa...
2. Tulvaryhmä taas esittää
Kemihaaran allasta kerran 250 vuodessa uhkaavaa suurtulvaa vastaan.
Muualla Suomessa ja Euroopassa on tarkoitus varautua kerran sadassa
vuodessa uhkaavaan suurtulvaan.
Hyvin kyseenalaisin laskutoimituksin useimpien
vesistönkäyttäjien mielestä varsinkin
Kemijärvellä on tulvariskiä liioiteltu tarkoitushakuisesti.
Rovaniemellähän on vuosikymmeniä
rakennettu tulvarajan alapuolelle TAHALLAAN JA VIRANOMAISTEN LUVALLA.
Rovaniemellä ei aiota ruopata eikä tehdä
penkereitä siitä huolimatta lainkaan - vaan heidän
mielestään siis joko Kemihaaran allas pitää
rakentaa tai korottaa Kemijärven penkereitä 1 metrillä,
jolloin Rovaniemellä pitäisi tehdä 4 km:n pituisesti penkereitä.
Jos Kemijärvellä noudatettaisiin kerran
sadassa vuodessa- kriteeriä, ei tarvitsisi tehdä mitään...
Rovaniemiläiset eivät halua rakentaa
minkäänlaisia suojarakennelmia vesijättömaalla
sijaitsevien talojensa suojaksi, kun rakennelmat aiheuttaisivat
maisemahaittaa ja vesi samenisi...
Muistutusaika Lapin ELY-keskukselle
päättyy 31/3/2015 ja myöhemmin tulvaryhmä tekee
esityksensä MMM:lle = maa- ja metsätalousministeriölle,
jonka edustaja Kai Kaatra kävi jo varhaisessa vaiheessa
selittämässä, että kaikki muut keinot kuin allas
ovat näpertelyä tulvasuojelussa. Ministeriö
päättää asiasta...
NÄMÄ PROSESSIT ON
KESKEYTETTÄVÄ. MUUTEN ITÄ-LAPIN NÄIVETTÄMINEN
VAIN JATKUU.
Tässä faktoja, jotka suojelevat ko. aluetta:
KHO:n päätöksestä (siis
ennakkopäätöksestä) ja sen merkityksestä:
1. KHO:n vuosikirjapäätös 2002,
ehdottomat rakentamiskiellot (nimen omaan ko. luonnonarvot
ykkösenä!). Samat luonnonarvot menetettäisiin (vaikka
pato onkin tällä kertaa suunniteltu Keminsaarten
yläpuolelle, joka tapauksessa Yli-Kemijoen alajuoksualtaan
tekemisestä on kyse). Keminsaarten luonnonarvojen nämä
rakentajat ilmoittavat säilyvän padonalaisenakin...
2. Myöhempi Natura-päätös
2005 (KHO hylkäsi Natura-valitukset Kemihaaran osalta)
3. Naturan toteuttaminen luonnonsuojelulailla
yksityisten suojelualueitten perustamisen myötä vuoden 2005
jälkeen yksittäisten maanomistajien toimesta sekä
lopulta pitkien "neuvottelujen" jälkeen myös
Kemijoki Oy:n osalta 2013. Suojelukorvaus yhtiölle 3,2 miljoonaa
euroa. Aluetta suojaa luonnonsuojelulaki
NOIDEN PÄÄTÖSTEN KUMOAMINEN ON
KÄYTÄNNÖSSÄ MAHDOTONTA!
Tulvat:
4. Tulvadirektiivin kanssa samaan aikaan
käsiteltävä vesipuitedirektiivi eli vesien hyvän
tilan saavuttaminen - ja säilyttäminen, jos sellaista
harvinaisuutta vielä löytyy. Yli-Kemijoella on hyvä
vedenlaatu tuossa kategoriassa. Nämä joet ovat harvinaisia
ja niiden taso pitää säilyttää. Ks. altaan
rakentamisen vaikutukset vedenlaatuun KHO:n
päätöksestä. Kokemusperäinen tieto
tästä hyvin konkreettinen muistissa.
5. Kemijärvellä väki on hyvin
tuohduksissaan Rovaniemen pyrkimyksistä olla vastaamatta omista rakentamisvirheistään.
Muistutusajat siis:
a. Tulvaryhmän esityksistä 31/3/2015 mennessä.
Ryhmällä siis ykkösenä
allas tai altaat - tai sitten Kemijärven penkkojen korottaminen
metrillä (varautuminen kerran 250 vuodessa uhkaavaa suurtulvaa
vastaan) ja Rovaniemelle pieniä penkereitä (varautumaan
kerran 50 vuodessa uhkaavaa tulvaa vastaan). Rovaniemen
kaupunginhallitus on kieltäytynyt kaikista penkereistä ja
ruoppauksista, kun niistä koituisi maisema- ja vedenlaatuhaittaa...
Tulvaryhmässä ovat eriävän
mielipiteen jättäneet Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien
edustajat sekä Luonnonsuojelupiiri ja ELY-keskus asiantuntijoina
- vaikka tuosta ELY-keskuksen eriävästä
mielipiteestä ei olekaan varmuutta, kun johtaja ei ollut
sellaista tiennyt olevan... Kemijärven virkamiesedustaja
insinööri Markku Koivisto taas oli tulvaryhmän
kannalla - ja sai myöhemmässä yleisötilaisuudessa
kuulla kunniansa, väki oli vihainen. Toivottavasti
Kemijärven kaupungissa asiaa käsitellään
päättävissäkin elimissä vielä ennen
muistutusajan loppumista.
b. Maakuntakaavaluonnoksen
suojelualuevaihtoehdon puolesta PERUSTELLUSTI LAILLISEN TILANTEEN
MUKAISEKSI 30/1/2015 mennessä.
Maakuntakaava-luonnoksessa ovat siis
nämä kaksi vaihtoehtoa. Hulluahan se on, että
siellä allas on, mutta on sentään tuo laillisten
päätösten mukainen vaihtoehtokin eli suojelualueet.
Muuta:
Tulvasuojeluasioiden hoitaminen kuuluu
asiantuntijaviranomaisille, ei Kemijoki Oy:n "informoimille"
poliitikoille, niin kuin nyt täällä meillä on
tulvaryhmä koottu.
Vesioikeusvaiheessa tehtiin Vuotoksen osalta
niin intressivertailu kuin tulvasuojeluasian käsittely. Ne
kaikki käytiin perusteellisesti läpi oikeusprosessissa ja
jopa tulvasuojeluhyöty oli laskettu 10 miljoonaksi markaksi,
pieni summa. MMM = maa- ja metsätalousministeriö halusi
nostaa ko. hyödyn 20 miljoonaan - joka olisi sen mielestä
tarkoittanut altaan olevan yleisen edun mukainen
tulvasuojeluhyödyn takia :) Todella korni pyrkimys! Oikeus ei
katsonut olevan perusteita ko. summallekaan, saati isommille summille.
Ei ihme, koska mm. limnologi Hans Vogtin
laskelmien mukaan allasta ei olisi juuri koskaan saatu edes
täyteen - ja Kemijärven täyttyminen olisi hidastunut
jopa Kemijoki Oy:n mukaan yli viikolla.
Tosiasiassa Kitisen rakentamisen jälkeen
Kemijärvellä ovat olleet vesijättömaat
näkyvissä pitkään keväällä
eikä Seitakorvassa ole riittänyt vettä
tulvajuoksutuksiin kuin harvoina keväinä. Erittäin
luonnoton tilanne siis.
Lumettoman ajan tulvat OIKEASTI ovat uhka
rakennetuissa joissa. Vrt. viimeaikaiset katastrofitulvat joka puolella.
*****************************************************************************************************************
Pekka Haaviston, Satu Hassin, Heidi Hautalan,
Perrti Salolaisen ja Sirpa Pietikäisen 23.1.2015
lähettämässä mielipiteessä Rovaniemen ja
Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen todetaan tulva- ja vesipuitedirektiiveistä:
Tulvasuojelua käsiteltiin aikoinaan myös
Vuotoksen altaan lupaprosessissa. Vaasan hallinto-oikeudelle
antamassaan lausunnossa MMM perusteli Vuotoksen allasta myös
tulvasuojelulla. Koska vesilain 5 pykälän kynnys
ehdottomasta luvan myöntämisen esteestä
täyttyivät, hallinto-oikeus ja KHO eivät lähemmin
tarkastelleet tulvasuojelukysymystä.
KHOn päätöksen jälkeen, vuonna
2007, on säädetty EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista
ja hallinnasta, johon tekoallasta koskevassa julkisessa keskustelussa
on usein viitattu.
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32007L0060
Direktiivissä korostetaan tarvetta
maankäyttöä suunnitellessa kartoittaa myös
tulvariskit. Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta
koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen
yhteistyö silloin kun valuma-alue ulottuu useamman valtion
alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat
tulvavaarasta ja -riskeistä.
Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien
hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn,
suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi joille annettavan
tilan lisäämistä silmällä pitäen
harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa
ja/tai kunnostamista sekä toimenpiteitä, joilla
pyritään ehkäisemään ja
vähentämään ihmisten terveydelle,
ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle
toiminnalle aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallintasuunnitelmien
osatekijät olisi tarkistettava säännöllisin
väliajoin ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ottaen
huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset
tulvien esiintymiseen."
Direktiivin 4. artiklassa todetaan:
"1. Jäsenvaltioiden on tämän
artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettava tulvariskien alustava
arviointi ... .
2. Tämä tulvariskien alustava arviointi
tehdään saatavissa olevien tai suoraan johdettavissa
olevien tietojen, kuten asiaa koskevien rekistereiden ja pitkän
aikavälin kehityksestä, erityisesti ilmastonmuutoksen
vaikutuksesta tulvien esiintymiseen, tehtyjen tutkimusten
perusteella, jotta saadaan arvio mahdollisista riskeistä.
Arviossa on oltava vähintään seuraavat osat:
a)
asianmukaisessa mittakaavassa olevat vesipiirin
kartat, joissa on kuvattu myös vesistöalueiden,
vesistöalueiden osien ja mahdollisten rannikkoalueiden rajat ja
joista käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö;
b)
kuvaus tulvista, joita on esiintynyt alueella
aikaisemmin ja joilla on ollut huomattavia vahingollisia vaikutuksia
ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle
ja taloudelliselle toiminnalle ja joiden kaltaisten tapahtumien
toistumista voidaan edelleen pitää
todennäköisenä, mukaan lukien tulvan laajuus,
tulvareitit ja arvio tulvien vahingollisista vaikutuksista;
c)
kuvaus aikaisemmin esiintyneistä
merkittävistä tulvista, jos samanlaisten tulvien
toistumisella saattaisi olla huomattavia vahingollisia seurauksia; ja
niissä on jäsenvaltioiden erityistarpeista riippuen oltava:
d)
arvio tulevien tulvien mahdollisista
vahingollisista seurauksista ihmisten terveydelle,
ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle
toiminnalle; arviossa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon
sellaiset tekijät kuin alueen topografia, vesistöjen
sijainti ja niiden yleiset hydrologiset ja geomorfologiset
ominaisuudet, mukaan lukien tulvatasanteet luonnonmukaisina
pidättämisalueina, nykyisten ihmisen rakentamien
tulvasuojelurakenteiden tehokkuus, asuttujen alueiden ja
taloudelliseen toimintaan käytettyjen alueiden sijainti sekä
pitkän aikavälin kehitys mukaan lukien ilmastonmuutoksen
vaikutukset tulvien esiintymiseen."
Direktiivi velvoittaa kartoittamaan tulvariskit,
mutta jättää kunkin jäsenmaan keinot tulvariskien
vähentämiseksi. Lapissa ainakin muutama vuosi sitten
ahkerasti julkisuudessa esitetty väite, että EU-direktiivi
jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on
perätön. Koko
direktiivissä ei ole mainittu tekoallas-sanaa. Ainoa
tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa
kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen tulvaniityt yms, joihin
luonnontilaisten vesistöjen tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet. Direktiivi
mainitsee useassa kohdassa niiden ylläpidon ja kunnostamisen.
Keski-Euroopan tulvissahan on usein kyse siitä, että jokia
on pitkiltä matkoilta reunustettu betonilla, jolloin tulvien
aikaan vesi ei pääse valuma-alueen luonnollisille tulvaniityille.
Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun
tärkein asia on välttää rakentamista paikkoihin,
jotka ovat tulville altiina, ja tässä on tärkeä
ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Myös
EU-direktiivissä mainittu Kemijoen luonnollisten
tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää.
EU:n vesipuitedirektiivi
EU:n vesipuitedirektiivi on astunut voimaan vuonna
2000. Se ei siis ollut voimassa vielä silloin, kun Vuotoksen
altaan lupakäsittely pantiin vireille. Nyt myös se on
lainsäädäntöä, jota pitää
noudattaa. Vesipuitedirektiivin
1. artiklan ensimmäisessä pykälässä
todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien
sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan
riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononeminen
sekä suojella ja parantaa niiden tilaa".
Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan
jäsenvaltioiden velvollisuus ehkäistä kaikkien
pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty
tekoallas olisi siis myös vesipuitedirektiivin vastainen.
Vuotoksen lupakäsittelyssä YM ja muut ovat
seikkaperäisesti selvittäneet, miten allas huonontaisi
veden laatua sekä altaan alueella että sen alapuolella. |
