Untitled

Alkuun | Ajankohtaista | Tiedotteet | Yhteystiedot | Galleria | HUOM: Video | Arkisto | Linkit | Vapaa Vuotos-sivut ennen 2/2008/ THE EARLIER WEB SITE OF FREE VUOTOS MOVEMENT|

http://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_tekoaltaalle_ei_ole_tulvasuojelullisia_perusteita/7213575

Kotimaa 29.4.2014 klo 16:19 | päivitetty 2.5.2014 klo 9:19

Asiantuntijat: Tekoaltaalle ei ole tulvasuojelullisia perusteita

Lapissa vuosikymmeniä kiistelyn kohteena ollut Vuotoksen allas on taas nousemassa keskusteluun. Lapin liiton tulvatyöryhmä on ehdottanut niin sanotun Kemihaaran monitoimialtaan rakentamista ykkösvaihtoehdoksi, vaikka Lapin Ely-keskuksen mukaan sille ei ole tulvasuojelullisia perusteita. Työryhmän mukaan KHO:n päätös Vuotos-altaan rakentamatta jättämisestä voidaan avata.

 

usaltaankartta

Kartta mahdollisista monitoimiallasalueista Kemijoen yläjuoksulla

Kemijoki Oy selvitti vuonna 2011 Lapin liiton pyynnöstä vaihtoehtoja monitoimialtaalle, jolla voitaisiin vähentää tulvariskejä Kemijoen vesistöalueella, erityisesti Rovaniemen seudulla. Karttaan on merkitty mahdolliset monitoimiallasalueet sinisellä ja Natura 2000 -alueet vihreällä. Karttaan on merkitty mahdolliset monitoimiallasalueet sinisellä ja Natura 2000 -alueet vihreällä. Kuva: Kemijoki Oy

Tekoallaskeskustelu nostaa jälleen päätään Lapissa. Lapin liiton alainen tulvatyöryhmä esitti huhtikuun alussa, että tekoallas on tärkein vaihtoehto tulvasuojelussa. Muina vaihtoehtoina ovat esimerkiksi tulvapenkereet Rovaniemelle sekä Kemijärven nykyistä voimakkaampi sääntely.

Tulvatyöryhmässä eriävän mielipiteen jättivät Lapin Ely-keskus ja Pelkosenniemi. Ely-keskusta työryhmässä edustanut insinööri Timo Alaraudanjoki pitää tekoaltaan rakentamista tulvasuojelullisin perustein ylimitoitettuna toimenpiteenä.

–Jos katsotaan vain tulvasuojeluperusteita, Kemijärven säännöstelyllä päästäisiin haluttuun tavoitteeseen. Altaan rakentaminen tuntuu liian järeältä vaihtoehdolta ongelmaan nähden, Alaraudanjoki sanoo.

Ely-keskuksen mukaan paras tapa varautua tulviin olisivat penkereet pahimmille tulva-alueille Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä nykyisten järvien tehokkaampi sääntely.

–Tulvasuojelullisin perustein tämän valitun toimenpiteen pitäisi olla lain mukaan myös vesienhoidon kanssa yhteen sovitettavissa. Allas on vesienhoidon vastainen, Alaraudanjoki sanoo.

Tulvatyöryhmällä oli käytössään selvitykset, jotka oli Lapin Ely-keskuksen tilauksesta tehnyt Kemijoki Aquatic Technology -yhtiö (KAT). Kemijoen tytäryhtiö on erikoistunut vesistömittauksiin ja geoteknisiin tutkimuksiin.

–Teetimme selvitykset KAT Oy:llä, jotta ei syntyisi kuvaa, että ely-keskus vetäisi omia tutkimuksiaan. Samoihin tuloksiin tulisi mikä tahansa asiantuntijafirma. Tulokset ovat luotettavat, mutta ehkä tässä jotkin muut arvot painavat enemmän kuin tulvasuojeluasia, Alaraudanjoki sanoo.

Kemijoki kiinnostunut altaan rakentamisesta

Tulvatyöryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen (kesk) mukaan allas on tehokkain tapa, jos halutaan estää suurtulvat, joita tapahtuu noin 250 vuoden välein.

–Kohtuullisin ja järkevin kustannuksin ei voida varautua 250 vuoden tulvauhkaan Rovaniemen osalta ilman, että allastetaan ylempänä Kemijoella. Rovaniemellä tapahtuvat melko isot vahingot, jos tulva tulee.

250 vuoden varautumisjakso poikkeaa yleisimmistä varautumisjaksoista. Yleisemmin varaudutaan kerran 50 tai 100 vuodessa sattuviin tulviin.

Kysymys on myös rahasta. Mannisen mukaan Kemijoki-yhtiö on ilmoittanut alustavasti halukkuutensa altaan rakentamiseen, jolloin se myös kattaisi kustannukset. Rovaniemelle ja Kemijärvelle rakennettavat penkereet menisivät kuntalaisten maksettavaksi.

Uusi allas aiempaa pienempi

Tulvatyöryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen (kesk) mukaan uusi suunnitelma poikkeaa merkittävästi Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2002 torppaamasta suunnitelmasta. Tuolloin KHO hyl­kä­si Ke­mi­jo­ki Oy:n ra­ken­nus­lu­pa­ha­ke­muk­sen Vuo­tok­sen al­taas­ta. Viime elokuussa Lapin ely-keskus ja Kemijoki-yhtiö sopivat Kemihaaran alueen soiden suojelusta.

Uusi allas olisi kolmanneksen edeltäjäänsä pienempi. Mannisen mukaan se muuttaa aiempia suunnitelmia siinä määrin, että hanke voidaan avata uudelleen.

-Tottakai se voidaan avata uudelleen käsiteltäväksi vaikka huomenna, jos perusteet ovat muuttuneet ja ne ovat lainmukaiset, Manninen sanoo.

Pokka: Suomessa Natura-päätöstä ei ole kumottu

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ei halua ottaa kantaa vielä keskeneräiseen tulva-asiaan, mutta muistuttaa, että Natura-suojelupäätöksen kumoaminen vaatii järeät syyt.

–Valtioneuvoston Natura-päätös jolla Kemihaaran suot on suojeltu, on yhä olemassa, ja se koskee kaikkia kilpailevia hankkeita. Vain valtioneuvoston yleisistunto voi EU-komissiolta lausunnon pyydettyään muuttaa Natura-päätöstä. Se on varsin tiukka, Suomessa säädöstä ei ole koskaan toteutettu, Pokka sanoo.

Tulvatyöryhmän lopullinen esitys tulee kuultavaksi lokakuussa, ja sen jälkeen se menee maa- ja metsätalousministeriöön päätettäväksi.

Lue myös

 Kemijoki Oy:lle miljoonakorvaukset Kemihaaran suojelemisesta 20.8.2013

 Helena Tiihonen: millä oikeudella Kemijoki Oy sai perustaa yksityisen suojelualueen Vuotokselle? 22.8.2013

 Vuotoksen Kemihaaran korvaussopimus osin lainvastainen 23.8.2013

 Ville Niinistö: Kemijoki Oy:n johto osoittaa epäeettisyyttään 20.8.2013

 Kemijoki Oy suojelee Vuotos-soita 14.8.2013

Jenni Leukumaavaara

Jenni Leukumaavaara

 Yle Lappi