|
Teksti kirjoitettuna
lehtileikekuvan alapuolella.
KESÄTULVAT JA VUOTOS
Kemijoki Oy ja Lapin vesi-ja ympäristöpiiri ovat kovin
yksimielisinä propagoineet tämän kesäisen
kesätulvan aiheuttamien haittojen pelastajaksi Vuotoksen allasta.
Kuitenkin Kemijoki Oy:n omassa yleissuunnitelmassa tammikuulta -92
väitetään Vuotoksen täyttyvän
ylärajalleen 166,5 metriin jo 20/5 mennessä.
Arkimedeen lain mukaan kappale= tietty vesimäärä
syrjäyttää astiasta= altaasta aina oman
tilavuusmääränsä ainetta.Siis täyteen
tynnyriin= täyteen Vuotoksen altaaseenkaan ei mahtuisi
ylimääräistä kesätulvavettä.
Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat latvavesillä ja silti ne
ovat nyt ylärajassa. Vuotoksen allas olisi Kemihaaran suulla ja
siihen kertyisi vettä erittäin laajalta alueelta ja monista
joista. Sen kapasiteetti olisi täysin olematon näillä sateilla.
Päin vastoin: Jopa Kemijärvi olisi ollut hukkumisvaarassa,
kun Vuotokseen olisi varastoitunut ylärajan yli tulvavesiä.
Patopenkat olisivat hyvinkin voineet valtavan paineen alla murtua.
Vuotoksen altaan luonteen näkee jokiyhtiön ehdotuksesta
juoksutus-säännöksi: Kesäaikana pinta ei laske
alle 163 metrin. Eli veden pinnan vaihtelu voisi olla avovesikaudella
3,5 metriä, kun se esim. Näsijärvellä on yksi metri.
Jokiyhtiö siis saisi lupaehtojen puitteissa
säännöstellä kaikkia suuria altaitaan
erittäin rajusti ja Vuotosta jopa avovesikaudella 3,5
metriä, koko vuoden aikana 8 metriä.
Ajatteleva ihminen tajuaa haittavaikutusten moninkertaistuvan
eikä todellakaan voi käsittää jokiyhtiön
puheita kauniista kalaisasta järvestä.
Tekojärviin erikoistunut tutkija Hans Vogt on epäillyt
jokiyhtiön laskelmia veden riittävyydestä Vuotoksen
altaan täyttymisessä (kannanotto KTM:lle 24/4-92) ja
hydrologi Bertil Vehviläinen Vesien ja ympäristön
tutkimuslaitokselta taas ihmettelee puheita täyden altaan
kyvystä varastoida tulvavesiä(per puh 25/8-92).
Rakentamattomalla Tornionjoella kesätulva ei aiheuta uhkaa.
Rakennetun joen problematiikka kesätulvan osalta sen sijaan ei
näytä olevan Kemijoki Oy:n
käyttöhenkilökunnan hanskassa. Eihän
jokiyhtiö voi pitää altaita paljonkaan ylärajan
alapuolella odottamassa kesätulvaa, joka tulee rajuna kerran
sadassa vuodessa.
Vai voiko? Pahoin pelkään, että se mahdollistuu heti,
jos Vuotoksen allas rakennetaan. Silloin ei tarvitse enää
välittää maisemallisista haitoista tai kalastuksesta
tms. Joki olisi tältä osin loppuunrakennettu.
Voimatalouden tarpeet tulevat tyydytetyiksi nimenomaan
täydellä säännöstelyllä myöskin
Lokalla ja Porttipahdalla.
Mitäs jokiyhtiö välittäisi valheellisista
lupauksistaan vakiona pysyvästä vedenpinnasta, kalastolle
loistavista oloista, veden laadun paranemisesta, kauniista
järvimaisemasta. Puheethan ovat puheita ja yleissuunnitelmakin
muuttuu koko ajan...
Happikatoinen vesi jauhaa samalla voimalla energiaa kuin hapekaskin,
voimatalous jyllää. Vesioikeus kokemuksen mukaan
hyväksyy jokiyhtiön juoksutussääntöehdotukset
silmää räpäyttämättä, jolloin
kaikki kauhukuvat konkretisoituvat.
Turhaanko IHMISET (ISOILLA kirjaimilla) ovat tehneet työtä
alueella, turhaanko Eduskunta yksimielisesti hyväksyi
elvytykseen käytettävät määrärahat,
turhaanko elvytyksen seurantaryhmä KIITTI elvytyksen onnistuneen
HYVIN asetettuihin tavoitteisiin nähden?
Turhaanko riippumaton VATT laski altaan kansantaloudellisen
kannattamattomuuden jopa ilman ympäristöhaittoja?
Ei turhaan, eihän?
Erillislakialoite Vuotoksen alueen ja Pelkosenniemen yläpuolisen
Keminhaaran suojelemiseksi vesivoimarakentamiselta antaa
kansanedustajille Eduskunnassa kunniallisen mahdollisuuden
estää tämä turmiollinen hanke.
Kemijärvellä 6/9-92 Helena Tiihonen |
